Niittykukkien lumottu meri
Oma kultani oikein kai
tulkitsin
sinun katsettas kysyvää,
syvää.
Sisimmässäsi meille sä
toivothan
pitkää elämää yhteistä, hyvää.
Jospa mentäisiin kesällä
naimisiin,
rantaniityllä liittoa
juhlittaisiin,
miltei kaikille kutsuja
lähetetään,
sillä kerran vain häitämme vietetään.
Meidän häissämme kauniisti soittelee
laululintujen orkesteri.
Joukoin tuhansin tanssissa keinahtelee
niittykukkien lumottu meri.
Ja me liitymme joukkoon juhlivaan;
koko luonto ja taivas ne tanssivat vaan,
sillä kesä on kaunein vain hetkisen,
sen me vietämme häitämme juhlien.
Mitä siitä, jos jotkut vain
nauravat
näitä köyhien karkeloita.
Mitä siitä, jos kaikki ei
saapuisikaan,
aina riittäähän tulijoita.
Katso saapuuhan tuolla jo
peipponen,
hännystakissaan tulee myös
pääskynen,
tulee harakka, saapuu jo varpunen,
sekä viileä kaunotar
kyyhkynen.
Meidän häissämme kauniisti soittelee
laululintujen orkesteri.
Joukoin tuhansin tanssissa keinahtelee
niittykukkien lumottu meri.
Ja me liitymme joukkoon juhlivaan;
koko luonto ja taivas ne tanssivat vaan,
sillä kesä on kaunein vain hetkisen,
sen me vietämme häitämme juhlien.
…….
Tämä ”häävalssi” on
kirjoitettu useissa jaksoissa vuosien 2012-2018 aikana. Viimeiset muutokset
tein tätä julkaisua varten. En muista tarkasti, miten teksti sai alkunsa. Joka
tapauksessa, siinä on vaikutteita parin vanhemman polven runoilijan, Aaro
Hellaakosken ja Mikko Kilven, runoista.
