Laulun maa
Ethän sä ystävä sanojani usko,
minähän laulan muille.
Kauniita tarinoita kertoilen
heille,
arkeen ahdistetuille.
Laulun maassa rakkaus on
suurta,
ajasta aikaan se kestää.
Toisensa saavat tyttö ja
poika,
ei ilkeät kielet voi estää.
Laulun maassa tunteet on
aitoja,
rakkaus, suru sekä kaipuu.
Kohtalo vaikka se kuoppiaan
kaivaa,
kerran myös puolelle taipuu.
Laulun maassa työkin on
juhlaa,
kaikille sitä myös riittää.
perhe kaunis kasvaa ja
varttuu,
siitä saa onneaan kiittää.
Ethän sä ystävä näkemääsi
usko.
ei laulaja ikänään itke.
Sade ja tuuli vain viskovat
vettä,
mutta lauluista iloa ei kitke.
Eiväthän ihmiset lauluihin
usko.
niiden tietävät olevan unta.
Ikävän keskellä kaipaavat
kuitenkin
haaveiden keinolunta.
Ethän sä ystävä tyhjiä usko,
ei laulaja ikänään itke.
Sade ja tuuli vain viskovat
vettä,
mutta lauluista iloa ei kitke.
……
Teksti on kirjoitettu vuosina
2009 ja 2010. Nyt tein vain pieniä muutoksia.
