sunnuntai 3. maaliskuuta 2019


Onnen lempilapsi

Tyttöni mun jätti vuoksi
jonkin hulttion.
Mitäs tuosta, toivon että
heillä onni on.

Rakkaus on sairaus, joka
lähtee aikanaan.
Muistot kuolee, tilalle kai
jotain uutta saan.

Enhän onnen lempilapsi
tainnut ollakaan.
Vaan en sitä hautaan asti
suostu suremaan.

Ei päivä paista risukasaan
koskaan milloinkaan.
Vaan risuista saa polttopuuta
köyhän valkeaan.


Pomo sanoi liian vähän
täällä touhutaan.
Tuottavuutesi ei riitä
meille alkuunkaan.

Kevätpäivä kirkkain oli,
ulos kävelin.
Peippo lauloi: vapaa olet
kevään sävelin.

Enhän onnen lempilapsi
tainnut ollakaan.
Vaan en sitä hautaan asti
suostu suremaan.

Ei päivä paista risukasaan
koskaan milloinkaan.
Vaan risuista saa polttopuuta
köyhän valkeaan.

Kerran saapui luokseni
se viime saattomies.
Moitti liian veltoksi:
hoida itse ties.

No jos en kelpaa maailmalle,
enkä manalaan,
lähden tästä karaoke-
baariin laulamaan.

Enhän onnen lempilapsi
tainnut ollakaan.
Vaan en sitä hautaan asti
suostu suremaan.

Ei päivä paista risukasaan
koskaan milloinkaan.
Vaan risuista saa polttopuuta
köyhän valkeaan.

……
Onnen lempilapsi olisi lauluksi sävellettynä kai jonkinlainen kupletti. Teksti on kirjoitettu useissa jaksoissa vuosina 2013-2017. Viimeiset muutokset olen tehnyt tätä blogia varten.