maanantai 18. maaliskuuta 2019



Unen saari

On unelmasi särkyneet ja tuskaa tunnet nyt
ja lasiavain haaveisiin on rikki helissyt.
Vaan et ole ensimmäinen, joka rakastaa,
ilman että vastaan mitään rakkautta saa.

Päivät menee, päivät tulee, tuovat helpompaa.
Unen syliin pehmeään voit viimein nukahtaa.
Unen saaren rannoilla on hieta keveää.
Unen tuuli väreilyttää vettä välkkyvää.


On ylpeyttäsi loukattu ja toiveet tallattu
ja kaikki työsi tulokset on maahan manattu.
Vaan et ole ensimmäinen, joka nähdä saa,
kuinka hymyn kauniin alta kylmyys pilkahtaa.

Päivät menee, päivät tulee, tuovat helpompaa.
Unen syliin pehmeään voit viimein nukahtaa.
Unen saaren rannoilla on hieta keveää.
Unen tuuli väreilyttää vettä välkkyvää.

Sä toivoit, että voisit elää vielä kesän tään,
vaikka tauti tuskallinen vaatii lähtemään.
Vaan et ole ensimmäinen, joka kutsun saa,
ennen kuin hän haluaisi kaiken luovuttaa.

Päivät menee, päivät tulee, tuovat helpompaa.
Unen syliin pehmeään voit viimein nukahtaa.
Unen saaren rannoilla on hieta keveää.
Unen tuuli väreilyttää vettä välkkyvää.

Lokki ainut yksinäinen aavaa vaeltaa.
horisonttiin autereiseen viimein katoaa.

…..
Olen kirjoittanut tämän melankolisen ja hieman eskapistisen tekstin alun perin marraskuussa 2005. Vuonna 2012 kirjoitin siitä uudistetun version. Tätä blogijulkaisua valmistellessani muokkasin tekstiä jälleen ja palasin monin osin alkuperäiseen versioon.