Kevät
On varpuspari pesän tehnyt
katon taipeeseen
ja sinitintti pihan puussa
soittaa.
Nyt lauhat tuulet johdattavat
kesän eteiseen
tään kaupungin mi talven
kahleet voittaa.
Niin ehkä meillekin
tuo kevään takaisin
se lintu joka pihapuussa
soittaa.
On pitkän talven kuluessa
piikit pistäneet
ja katkeruus on tehnyt
tilikirjaa.
Jo yhteisestä jatkosta on
toivon heittäneet
ne jotka toisen ohittavat
hiljaa.
Vaan ehkä sittenkin
tuo kevään meillekin
se lämpö joka maasta nostaa
viljaa.
On muistoja myös parempia
takaa vuosien,
ne jotka ennen vaikeuksissa
kantoi.
Ei kadota voi täysin kaikki
jäljet nuoruuden,
nuo hetket jotka onnen
tunteen antoi.
Voi jospa meillekin
nyt tulis takaisin
se kevät joka onnen tunteen
antoi
Kun kuljen pitkin katuviertä
päivän keväisen
ja mietin eikö ratkaisua oisi,
on ruohokentät vapautuneet alta kinosten
ja jostain kuulen torvet kuin
ne soisi.
Niin yllä kattojen
nään rivin joutsenten
ja mietin eikö ratkaisua oisi.
Niin yllä kattojen
nään rivin joutsenten
ja mietin eikö ratkaisua oisi.
Niin että meillekin
tois kevään takaisin
se lämpö joka maasta nostaa
viljaa.
----------------
Olen kirjoittanut tämän ihmissuhderunon
helmikuussa 2006. Tätä julkaisua varten tein joitakin muutoksia.
